Paja
Kesällä 2007 rakensimme vanhempieni talon alakertaan askartelupajan vanhaan perunakellariin. Veljeni oli pidempään käymässä Keski-Suomessa ja olin jo pari kuukautta mankunut häntä aloittamaan remontin tekemisen ennenkuin itse tulisin parin viikon lomallani auttamaan. Aina kun soitin oli kuulemma ollut muita kiireitä tai "ei vaan ollu saanu alotettua". Urputin asiasta lähes kaikille jotka tunsin ja isääkin painostin että potkisi veljeäni persiille ettei tarvitsisi taas kaikkea itse tehdä. .
Kun sitten menin parin viikon päästä vanhempieni kotiin lomailemaan isä ja Jarno istuivat kahvilla omituinen virne naamoillaan. Aloin epäillä jotain...
![]() |
| Aihioiden tekemisessä on oma oppimisensa |
Kahvit juotuani menin kellariin katsomaan kaksi virnuilijaa perässäni. Perunakellari olikin remontoitu katosta lattiaan aivan uuteen uskoon; viemäröinnit ja sähköt vedetty ja kaikki. Järkyttävän räkätyksen säestämä vinoilu kesti jopa pari tuntia. Laitoin itse vielä maalauskaapin seinään, tein hyllyjä ja myöhemmin ostin pajaan uutta valoa ja hankimme tuuletuslaitteistoa. Hienohan siitä lopulta tuli.
Rakentelu
Pentuna olin niin kitsas etten koskaan viitisinyt ostaa omia uistimia vaan lainasin aina veljiltäni jotain rysäuistimia joista toinen veljeni Jani aina välillä pääsi sitten "laskuttamaan" niiden jäätyä pohjaan. Yleensä tilanteesta selvisi nyrkkeilemällä mutta joskus säälistä maksoin jotain :D
Ehkä samasta syystä pidin ajatuksesta tehdä itse uistimia. Tähän mennessä valmiiden uistimien keskihinta taitaa kylläkin pyöriä lähempänä sataa kuin yhtä euroa joten eihän se kovin kannattavaksi ole (vielä) muodostunut. Ensimmäisiä uistimia väkertäessäni olin aika pihalla mutta Jarno oli jo hieman perehtynyt asiaan. Siinä vuoltiin balsasta aihioita, pohjalakkailtiin cabilla ja Jarno sai pari uittokuntoonkin asti. Kävimme läheisellä mattolaiturilla kokeilemassa neljää hartaudella tehtyä "betaversiota" joista yksi taisi uida jopa lähes mallikelpoisesti. Pari viikkoa myöhemmin sain itsekin aihioita valmiiksi ja pikkuhiljaa päässäni alkoi muodostua selkeämpi kuva mallikkaasta uistimesta.
Kolme ensimmäistä uistinta valmiiksi saatuani lähdimme Kymönkoskelle Viitasaarelle kalaan. Oli vielä niin kylmä, että järkikin tuntui olevan jäässä. Kuusi tuntia vedätettiin haukea ja yksi kylmänkankea jedda valui veneeseen. Nuotiolla käynnin jälkeen sain valkoiseen punapäiseen vaappuun kalan kiinni mutta eihän sitä ylös asti saanut kun niin riuhtoi...olisiko ollut taimen alakoskelta eksynyt siihen. Auringon painuessa puidenlatvojen taakse järjen lisäksi järvikin alkoi vetää jäähän joten arvioimme että tässä vaiheessa kannattaa poistua takavasemmalle.
Keväänkorvilla Karkkilaan Karjaanjoelle ja Saavajoelle tehdyillä reissuilla sain vielä samaan uistimeen ottamaan toisenkin pikkutaimenen kiinni mutta metrin päässä käytyään sekin päätti ottaa hatkat ja veti itsensä joenmutkan taakse kepin alitse jolloin homma jäi siltäosin siihen. Uistin säilyi sentään.
Tuossa vaiheessa olin vielä maalaillut upottamalla ja ihan pensselikonstein mutta kun rahatilanne antoi periksi ostin Badgerin 150:n ruiskun ja kasan Cab-maaleja. Alkuhan meni opettelussa mutta myöhemmin syksyllä kävin ostamassa pari lankkua apassia (joka osoittautui mainioksi puuksi) ja väsäsin kymmenkunta aihiota.
|
| Ensimmäisiä Haxor malleja |
Maalien kanssa on ollut erityisen hauskaa koska erilaisia väriyhdistelmiä ja maalaustapoja on hauska kokeilla. Olen kylläkin menettänyt Cab-maalien asetooniohennehöyryjen kanssa vähintään puolet niistä kahdesta aivosolusta jotka minulla oli. Olenkin päättänyt siirtyä pikkuhiljaa vesiohenteisiin maaleihin vaikkakaan ensikokemukseni niistä eivät ole olleet aivan niin myönteisiä kuin Cabissa. Ruisku menee helpommin tukkoon ja esimerkiksi häivytyksien rajapinnoissa näkyy pistemäisyyttä. Luultavasti kyseessä on kuitenkin "kav" eli käyttäjän aiheuttama virhe tai "evo-ongelma" eli ei-vaan-osaa-ongelma.








Tänä keväänä Haxorien kehitys on ottanut hyvän askeleen eteenpäin niin maalauksien, kuin uistinaihioidenkin saralla. Edelleen uistimet keskittyvät enimmäkseen taimenen ja muiden jalokalojen koskikalastukseen, mutta tulevaisuudessa on tarkoitus lähteä kokeilemaan järvikalastusvaappuja hauelle ja kuhalle.