Käytin tässä vaiheessaasetonia maalien ohentamiseen

Alkuvuosi oli uistintenrakentelun kanssa aikapitkälti aihioiden rakentelua ja sen suunnittelua. Viitasaarella saimme käyttöön uuden vannesahan joka helpottaa hommia aika lailla. Noin viisikymmentä aihiota on tällä hetkellä siinä kunnossa, että leukaläpän urat sekä runkolangan paikka ovat valmiina eli sitten vain hiomakone laulamaan ja runkolankoja väsäämään. Aivankohta parin päivän päästä lähdetään Lappiin ja sinne on tarkoitus vielä ehtiä tekemään kymmenen uutta valmista uistinta jonkinmoisilla muutoksilla verrattuna edelliseen satsiin. Leukaläppää päätettiin siirtää reilusti iteenpäin ja tällä haavaa se onnistuu lyhentämällä uistinta. Kyseinen operaatio oli muutenkin toivottu, koska mielestäni uistimissa on tällä hetkellä hieman liikaa puuta ja kelluvuus on sitämyöten turhankin hyvä. Tarkoitus olisi saada lisää uintiliikettä ja uistimet uimaan syvemmällä. Edellisestä erästä pari uistinta oli mielestäni jo aika onnistuneita mutta tekemällä oppii. Lapin reissu tuo varmasti aika paljon uutta jotenkas kirjoitellaan sen jälkeen lisää uistinten teosta!

 

 

Uudet solakammat aihiot testataan nyt aluksi kulmaleukaläpällä

Loppuvuosi 2008 on mennyt maali- ja lakkakokeilujen parissa. Olen yrittänyt totutella käyttämään Createxin vesiohenteisia maaleja ja voin sanoa, että siirtyminen niihin asetooniohenteisista ei ole järin houkuttelevaa tai helppoa. Kerrostalossa asetoonihöyryt ovat kuitenkin liian suuri paloriski, ne sekottavat pään eivätkä ne liene kovin ympäristöystävällisiäkään. Kuitenkin vieläkään en ole aivan tyytyväinen vesiohenteisten jälkeen. Suurin ongelma on ollut veden huono viskositeetti eli se on toisinsanoen huonosti juoksevaa verrattuna asetooniin, jolloin pisarakoko tuppaa jäämään liian suureksi. Vodkalla laimentaminen (pari hörppyä voi ottaa itsekin jos alkaa ärsyttämään) auttoi asiaa kyllä jonkin verran. Lisäksi olen opetellut hieman sapluunoiden tekoa ja niiden kanssa kuvioiden toteuttamista ihan OK tuloksin. Pohjalakkaus ja lakkaus yleensä alkaa jo sujua varsin mallikkaasti enkä enää onnistu pahemmin tuhoamaan uistimia kuplilla tai maalien sulattamisella. Se on iso askel oikeaan suuntaan. Propionaatin kanssa pohjalakassa esiintyy aika-ajoin kuplimista, mutta siitä selviää hiomisella ja uudella lakkakerroksella. Lakan paksuuden oikeaksi saaminen on työn takana. Jos lakka on liian ohutta valimisefekti on liian suuri eikä lakkaa jää tarpeeksi uistimen pintaan. Liian paksu lakka taas menee mössömäiseksi ja jää kulmiin könteiksi sekä aiheuttaa muita mielenkiintoisia ongelmia. Kannattaa muistaa, että tinneri on ihan järkyttävä myrkky! Varsinkin lämpimässä höyryjä kannattaa todella vältellä koska ne voivat vetää pahimmillaan hengityksen aivan lukkoon.

Kyllä omatekoisissa uistimissa tekemistä riittää ja aikaa saa kulumaan todella runsaasti. Ärsyttävin ja hankalin vaihe lienee runkolangan tekeminen ja oikean pituiseksi saaminen. Jos runkolangassa on pelkkä etu- ja takalenkki se on helppoa, kuin heinänteko, mutta keskilenkin tekeminen ja oikeaan paikkaan saaminen vaatii kyllä opettelua ja miettimistä. Olen keksinyt pari hyvää kikkaa, mutta ei niistä kylillä huudella! Tässä tämänhetkinen workflow:

- Rungon sahaus ja hionta
- Ruonkolanka
- Kittaus ja hiominen x2
- Pohjalakkaus + hionta 3x
- Maalaus
- Pintalakkaus + hionta 2x
- Ohut pintalakka + mahdollinen "höyryhoito" (uistimelle) tinnerihöyryssä
- Leukaläppä
- Testaus ja uinnin kohdistaminen
- Kaloja :D

Haxorin uistinmalli on kokenut varsinaisen jättiremontin. Viime kesän ja syksyn vaisujen uintitulosten siivittäminä päätin siirtyä kapeampaan ja kevyempään malliin sekä vaihtaa leukaläpän erilaiseksi. Nyt pienellä kulmaleukaläpällä (en tiedä oikeaa nimeä) tulokset ovat toivottavasti parempia. Viime syksynä ainekin yhden sain sillä heti toimimaan moitteetta.

Rompetta on tullut taas hankittua aika läjä lisää, maalien ohella rahaa on kulunut jonkin verran muihinkin tarvikkeisiin, kuten folioihin ja glittereihin, mutta ei kai tämä rahasta kiinni ole. Hienointa on se, että parin viikon päästä meille saapuu uusi keittiön pöytä, joten saan nykyisen remottipöydäksi (jonka virkaa se on tähänkin asti suorittanut) olohuoneen nurkkaan. Helpompi maalailla ruiskullakin, kun saa kunnon valot ja maalattavan kohteen naaman tasolle.

Tavoitteena on tehdä kalastuskauden alkuun eli kevääksi 18 uistinta eli yksi muovi"pakki" täyteen. Tämä tarkoittaa käytännössä 6 eri värivaihtoehtoa kolmin kappalein. Siinähän riittää sitten testaamista jo vähäksi aikaa. Toissapäivänä sain kaksi valmiiksi maalausta varten ja tänään toiset kaksi. Pöydällä kittausta odottaa vielä toiset neljä, joten tällä hetkellä näyttää ihan hyvältä.

Hyvää kevään odotusta kaikille kalamiehille ja naisille.

-j-

 

Tänä keväänä Haxorien kehitys on ottanut hyvän askeleen eteenpäin niin maalauksien, kuin uistinaihioidenkin saralla. Edelleen uistimet keskittyvät enimmäkseen taimenen ja muiden jalokalojen koskikalastukseen, mutta tulevaisuudessa on tarkoitus lähteä kokeilemaan järvikalastusvaappuja hauelle ja kuhalle.

Nykyiset vaaput ovat saaneet hieman customoiduilla kulmaleukaläpillä ihan kivan iskevän uinnin, jossa on jonkin verran hakevuutta, mutta uintia pitäisi seuraavissa versioissa vielä hieman parantaa tuomalla vaapun painopistettä eteen ja alas. Tämän jälkeen uinnin pitäisikin olla jo aika hyvä. Toinen pieni muutos, mitä ajattelin vielä tehdä on keulan korkeuden kasvattaminen muutamalla millillä, jotta vetopiste tulee luonnollisella tavalla hieman alemmas. Kuvassakin olevia uistimia tehdessä ajatuksena oli kokeilla toimisiko viehe paremmin esimerkiksi yhdellä koukulla, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna se ei ollut fiksu veto. Vieheen pituuden pitäisi siihen olla vielä paljon pienempi ja sitäpaitsi painopiste valuu helposti liian taakse. Seuraavassa satsissa kaikki uistimet ovat kaksikoukkuisia. Moni varmaan myös ihmettelee miksi leukaläpät ovat uistimen "päällä" kiinni. Itsekin epäilin esimerkiksi niiden kestävyyttä, mutta hyvin tuntuvat pysyvän kiinni ja kun uistinta katselee kädessään leukaläpät näyttävät sopivan siihen kuin nakutettuna. Seuraavassa satsissa ajattelin kyllä kokeilla hieman erilaistakin ratkaisua, mutta saa nähdä mikä toimii sitten lopulta paremmin. Ainekaan heti en tätä leukaläpän asennustapaa suostu dumppaamaan.

Lakkaus ja folioiden asentaminen onnistuu jo varsin nätisti ja itseasiassa foliot tuovat uistimiin niin paljon hienoja mahdollisuuksia, että ajattelin laittaa ne kaikkiin nyt seuraavassa erässä tehtäviin uistimiin. Heinäkuun alkuun olisi tarkoitus saada n.10-15 uutta toimivaa uistinta aikaiseksi. Täksi kesäksi odotukset ovat korkealla, Lapin reissu näyttää miten nämä pelit todellisuudessa toimivat, koska ottipaikkoja on varmasti tarjolla paljon enemmän kuin täällä Etelä-Suomen pienillä koskilla.

Omien uistinten lisäksi aloitin muutaman vanhan uistimen totaalisen remontoinnin. Saa nähdä minkälaisia niistä tulee.