Vapaa-ajattelijoiden liiton tällä hetkellä käynnissä oleva "mainoskampanja", jossa bussien kyljissä olevissa tarroissa kerrotaan "Jumalaa tuskin on olemassa, lopeta siis murehtiminen ja nauti elämästä" on mielestäni osoittanut aika konkreettisella tavalla sen, kuinka takapajula Suomi taas kerran on ihmisoikeus- ja sananvapauskysymyksissä. Turun ja Tampereen liikennelaitoksien toiminta on nyt johtanut siihen, että kyseisissä kaupungeissa teksti on muutettu Helsingistä poiketen muotoon "Iloitse elämästäsi kuin se olisi ainoasi. Koska se on."
Sirpa Korte - Turun joukkoliikennetoimiston johtaja perustelee kielteistä suhtautumista sillä, että tekstissä ei julisteta omaa sanomaa vaan haukutaan toisen arvoja. Kysynkin onko nyt siis niin, että uskonnoilla on olemassa erivapaus julistaa oikeaksi "faktaa", että jumala(t) ovat olemassa, mutta kenelläkään ei ole oikeutta julistaa omaa sanomaansa siitä, ettei näin välttämättä olekaan? Se, että kyseinen (mielestäni täysin positiivinen) kampanja herättää Suomessa tämäntapaista vastustusta julkiselta sektorilta hämmästyttää minua suuresti. Luterilainen kirkko ja kristinusko Jumalineen on ollut kiistämättä yhteiskuntamme tukipilari (eri asia miksi näin on ollut), mutta jotenkin monen ihmisen ja median reaktio "ateistien törkeästä hyökkäyksestä ihmisten henkilökohtaista uskoa sekä yhteiskunnan turvaverkkoja vastaan" lähinnä naurattaa. Jäyhä Suomalainen pelkomoraali iskee taas puukon takaraivoon, kun joku kehtaa ehdottaa vähän rennompaa asennetta ja itsekritiikkiä. Auta armias, jos vähän löysätään henkseleitä, niin kohta on kansakunta rappiolla ja pirut tanssivat ripaskaa lastenhuoneessa.
Jos ajatellaan tämänhetkistä tilannetta uskontojen ja vakaumusten suhteen Suomessa ei niiden kanssa voida edes samassa lauseessa puhua tasa-arvosta. Luterilaisella kirkolla on Suomessa edelleenkin verotusoikeus sekä oikeus ottaa jäsenekseen alaikäisiä ilman heidän suostumustaan. Millä muulla järjestöllä tai yrityksellä on samanlainen asema? Ei millään! (onneksi) Jos perusteena on se, että kirkko on yleishyödyllinen järjestö, joka ei tavoittele voittoa vaan haluaa parantaa maailmaan tms. eikö verotusoikeus kuuluisi samalla esim WWF:lle, Greenpeacelle ja vaikkapa...vapaa-ajattelijoille? Kaikkien uskontojen pitäisi perustua vain ja ainoastaan vapaaehtoisiin lahjoituksiin ja vapaaehtoiseen liittymiseen täysi-ikäisenä! Hätävarjelun liioitteluna kirkko voi tietenkin vedota siihen, että kukaan ei näin joudu Helvettiin, mutta raamattu sanoo itseasiassa täysin toista. Kirkkoon kuuluminen ja sitäkautta verojen maksaminen ei tarkoita taivaspaikkaa -se tarkoittaa ainoastaan hautapaikkaa! Hyväntekeväisyyteen ei tarvitse välttämättä uskontoa, joten se ei voi olla peruste verotusoikeudelle.
Kirkko perustuu uskonnon olemassaololle - uskonto perustuu taas uskon olemassaolololle, joka perustuu seurakunnan puheiden ja pyhien kirjoitusten olemassaololle. Uskonto, kuten nimikin sanoo, perustuu uskoon eli intuitioon - ei järjellisesti perusteltavissa olevaan faktaan. (Joka uskoo, pelastuu) Vai voiko joku tulla perustelemaan minulle miksi taivaassa asuva näkymätön kaikkivoipa ja ikuisesti olemassa oleva mies jaksaa olla kiinnostunut siitä milloin sanon kakka ja pissa ja pyydänkö sitä häneltä anteeksi vai en. Miksi kenenkään pitäisi siis ottaa nokkiinsa siitä, jos joku kyseenalaistaa uskonnon? Kukaan ei voi todistaa oikeaksi tai vääräksi (vaikka monet niin väittävätkin) kristittyjen Jumalaa, Allahia, Poseidonia, Ukko ylijumalaa tai Hajonneiden skeittiramppien jumalaa. Miten on siis "hyvien tapojen vastaista" sanoa että jumalaa tuskin on olemassa? Tarkoittaako tämä, että syyttää kirkkoa tai eri uskontojen jäseniä petoksesta? Tässä tullaankin asian ytimeen! Jos (kun) joku ajattelee, että jumalan kyseenalaistaminen on petoksen vihjailua (negatiivista mainostamista) sehän voi tarkoittaa vain kahta asiaa. Joko henkilö on itse tietoinen siitä, että uskontojen edustajat tietävät jumalansa olevan höpöhöpöä ja pettävät tietoisesti ihmisiä tai sitten hän itse pelkää, että jumalaa ei olekaan ja uskonnot pettävät ihmisiä ja häntä itseään tahattomasti. Veikkaan useimpien kohdalla vaihtoehtoa kaksi. On mielestäni säälittävää vetää herne nenään siitä, että joku julistaa omaa uskoaan vastaan, koska kyse on uskosta - ei tieteellisesti todistetusta faktasta! Uskontojen suurin ongelma mielestäni juuri on se, etteivät ne voi antaa tilaa kritiikille, koska ne eivät yksinkertaisesti kestä puolueetonta rationaalista tarkastelua. Miksi niiden toisaalta pitäisikään? Nehän ovat uskontoja! Kristinusko oli täysin toimiva konsepti 1600-luvulla, kun asioita ei edes yritetty perustella, mutta nykypäivän informaatiotulvafoorumikeskustelujärkiperäisyysyhteiskunta ei anna enää tilaa intuitiolle.
Jumalan olemassaolo ei ole täysin mahdotonta - vaikkakin se onkin hyvin epätodennäköistä. Tästä syystä on tärkeä keskutella aiheesta myös nykyisten totuttujen normien ulkopuolella ja antaa tilaa kaikenlaisille näkemyksille. Joskus (eli lähes aina) minusta tuntuu, että ihmiset pitävät jumaliansa yhtä tyhminä ja erehtyväisinä, kuin itseään. Jumala tuskin on niin niuho imbesilli, että heittää pikkulapset tulimereen jos joku jättää heidät kastamatta tai ihmisen ties minne, jos ei kumarra oikeaan suuntaan tai käytä oikeanlaisia vaatteita. Tätä juuri tarkoittaa "lopettakaa murehtiminen ja nauttikaa elämästä". Mielestäni ihmiskunta keskittyy (rahan, vallan ja uskontojen takia) tällä hetkellä täysin väärien asioiden setvimiseen ja mukatotuuksien esiinkaivamiseen eikä kukaan viitsi myöntää olevansa jossain väärässä. Uskokaa tai älkää, totuus on tuolla jossain, kaikkien totuuksien välissä. Saavuttamattomissamme. Etsikää ja kyseenalaistakaa, mutta nauttikaa siinä sivussa elämästä kuin se olisi ainoanne. Koska se on.
| < Prev | Next > |
|---|